Email: admin@inkthmes.com
Call: +91-(9981)-123-456

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu cia

Kaikkien valtiollisten virastojen tapaan myöskään CIA ei syntynyt yhdessä yössä ja aloittanut toimintaansa täydellä kapasiteetilla seuraavana aamuna.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu cia

Itse asiassa tiedustelupalvelulla oli useita alkuversioita kuuden vuoden ajan ennen kuin Central Intelligence Agency CIA perustettiin virallisesti. Toisen maailmansodan alussa Yhdysvaltoihin luotiin ensimmäinen itsenäinen tiedustelupalvelu. Tuo organisaatio muutti ja muuttui ja vaihtoi nimeään ja johtajiaan, sitä paloiteltiin ja koottiin uudestaan, kunnes presidentti Truman allekirjoitti kansallisen turvallisuuslain vuonna 1947, jolloin luotiin pysyvä keskustiedustelupalvelu CIA. CIA on Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu, jonka tehtävä on kerätä, prosessoida ja analysoida kansallista turvallisuutta koskevaa tietoa ympäri maailmaa ja raportoida nämä tiedon Yhdysvaltain hallituksen eri osille. Tiedustelutietoa kerätään ulkomaalaisista hallituksista, järjestöistä ja yksilöistä. Yhtenä Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön pääjäsenenä CIA raportoi kansallisen tiedustelun johtajalle ja tarjoaa tietoa lähinnä Yhdysvaltain presidentille ja hallitukselle.

Ei lainvalvontatehtäviä

Toisin kuin FBI, joka on kansallinen turvallisuuspalvelu, CIA ei suorita lainvalvontaa, vaan se keskittyy pääasiassa keräämään tietoa ulkomailta ja vain rajoitetusti maan sisältä. Vaikka CIA ei ole ainoa Yhdysvaltain liittohallituksen alainen virasto, joka kerää tietoa erityisesti ihmisten välisen vuorovaikutuksen avulla, CIA toimii kaikkien tällaisten toimintojen kansallisena johtajana Yhdysvaltain tiedusteluyhteisössä. Lisäksi CIA on ainoa virasto, joka voi lain mukaan suorittaa salaisia tehtäviä presidentin puolesta. CIA pyrkii vaikuttamaan ulkomaiden politiikkaan taktisten osastojensa kautta. Ennen tiedustelupalveluiden uudistamista ja terrorismin ehkäisemistä koskevaa lakia vuonna 2004, CIA:n johtaja toimi samanaikaisesti myös tiedusteluyhteisön johtajana. Nykyään CIA on organisoitu kansallisen tiedustelun johtajan alaisuuteen. Vaikka CIA on joutunut siirtämään osan valtuuksistaan DNI:lle, on se kasvanut silti suuremmaksi 9/11-terrori-iskujen jälkeen. CIA:lla on suurin budjetti kaikista Yhdysvaltain tiedustelupalveluista. Tiedustelupalvelu on kasvattanut koko ajan rooliaan, esimerkiksi salaisten puolisotilaallisten tehtävien muodossa. Eräs CIA:n suurimmista osastoista, Information Operations Center on siirtänyt keskittymistään terrorismin vastaisesta taistelusta hyökkääviin kyperoperaatioihin.

CIA-agenttien koulutus

CIA perusti ensimmäisen koulutuskeskuksensa vuonna 1950. Kylmän sodan päätyttyä CIA:n koulutusbudjettia leikattiin rajusti, millä oli negatiivinen vaikutus työntekijöiden pysyvyyteen. Vastauksena tälle keskustiedustelun johtaja George Tenet perusti CIA-yliopiston vuonna 2002. CIA-yliopistossa järjestetään vuosittain kahdesta kolmeen sataa kurssia, joilla koulutetaan sekä uusia värvättyjä että kokeneita tiedusteluagentteja sekä myös CIA:n tukihenkilökuntaa. Laitos toimii yhteistyössä National Intelligence -yliopiston kanssa ja siihen sisältyy myös tiedustelutiedon analysointiin keskittyvä koulu. Myöhemmässä koulutuksen vaiheessa operatiivisille agenteille on vähintään yksi salainen harjoitusalue Camp Pearyssä lähellä Virginian Williamsburgia. Oppilaat valitaan tähän koulutukseen henkilökohtaisesti ja heidän kehittymistään seurataan tarkasti. Tehtäviin keskittyvää koulutusta järjestetään myös Pohjois-Carolinan Harvey Pointissa. Viestinnästä vastaava pääkoulutuskeskus Warrenton Training Center sijaitsee lähellä Virginian Warrentonia. Laitos perustettiin vuonna 1951 ja se on ollut CIA:n käytössä vähintään vuodesta 1955 alkaen.

CIA-agenttien koulutus

Ihmisoikeusongelmat

CIA:ta on syytetty muun muassa kidutuksesta, sellaisten ryhmien rahoittamisesta ja kouluttamisesta, jotka myöhemmässä vaiheessa osallistuvat siviilien tappamiseen ja yrittävät kaapata vallan demokraattiesti valituilta hallituksilta, ihmiskohteista sekä kohdistetuista surmista ja salamurhista. Muita ristiriitaisia ihmisoikeuskysymyksiä ovat esimerkiksi Edward Snowdenin tapaus. Tässä tapauksessa ihmisoikeuskysymys ei kuitenkaan liity niinkään siihen, saako Snowden rehdin oikeudenkäynnin vai ei, vaan se liittyy enemmänkin Snowdenin julkaisemiin asiakirjoihin. Snowden julkaisi merkittävän määrän tietoa Yhdysvaltain kansalaisiinsa kohdistamasta vakoiluohjelmasta muun muassa The Washington Post -lehdelle sekä ulkomaisille uutistoimittajille. Paljastukset sisälsivät myös asiakirjoja useilta tasoilta NSA:n sähköistä vakoilua koskien. Snowdenin paljastukset loivat paljon julkista keskustelua turvallisuuteen liittyen sekä NSA:n tekemästä amerikkalaisten kansalaisten kommunikaatiovälineiden vakoilusta.

Comments are closed.