Email: admin@inkthmes.com
Call: +91-(9981)-123-456

Fbi kylmän sodan jälkeen

Kun kylmä sota oli noussut uhkaksi 1950-luvun puolivälissä, Yhdysvaltain liittovaltiollinen keskusrikospoliisi FBI käynnisti salaisten operaatioiden ohjelman, joka tarkoitus oli tutkia epäiltyjä kommunistisia ja sosialistisia ryhmittymiä Yhdysvalloissa.

Fbi kylmän sodan jälkeen

FBI:n pitkäaikainen johtaja J. Edgar Hoover oli vakuuttunut siitä, että kommunismi oli maan kasvavan ihmisoikeusliikkeen takana. Hän kohdisti FBI:n tiukimmat tutkinnat näiden liikkeiden johtajia kohtaan. Tunnetuin tapaus oli nuoren suosiotaan kasvattavan pastorin ja ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King Juniorin puhelun salakuunteleminen, jolla oli tarkoitus kerätä tietoa hänen väitetyistä kommunistisista kytkennöistään ja useista avioliiton ulkopuolisista suhteistaan. Hoover piti myös tarkasti silmällä presidentti John. F. Kennedyn yksityiselämää ja otti kiivaasti yhteen hänen veljensä oikeusministeri Robert F. Kennedyn kanssa. Vuonna 1964 säädetyn kansalaisoikeuslain myötä FBI sai toimivallan muun muassa useissa rotuerottelua ja äänestysoikeuksia koskevissa kysymyksissä. Jatkaessaan yhä kansalaisoikeusliikkeiden ja niiden johtajien tarkkailua virasto käynnisti myös tiedusteluohjelman Ku Klux Klania kohtaan, joka kasvattamassa vahvuuttaan kansalaisoikeusjärjestöjen vastustajana.

Hooverin aikakauden päättyminen

Hoover oli ansainnut 48 vuoden virkansa aikana FBI:n johtajana maineen, jonka mukaan hänellä oli riskialtista tietoa hyvin monista ihmisistä, mikä varmisti, että yksikään presidentti ei voinut tai halunnut sysätä häntä virasta. Kun Hoover kuoli nukkuessaan vuonna 1972, presidentti Richard M. Nixon sanoi lehdistötilaisuudessa, että hänen mielestään jokainen amerikkalainen on Hooverille suuressa velassa hänen rakennettuaan FBI:stä maailman hienoimman lainvalvontaorganisaation.

Koska Hooverista oli tullut niin vaikutusvaltainen hahmo, oikeusministeriö teki toimia viraston suitsemiseksi rajoittamalla esimerkiksi johtajan virkakauden yhteen 10 vuoden jaksoon. Johtajan nimityksen tekisi presidentti ja sen vahvistaisi senaatti. Samaan aikaan FBI oli tärkeässä roolissa Watergate-skandaalissa, kun varajohtaja Mark Feltistä tuli avainlähde Washington Postin toimittajille heidän kirjoittaessaan Nixonin toimista. Feltin rooli niin sanottuna syväkurkkuna varmistui vasta hänen kuolemansa jälkeen 2005.

FBI ja terrorismi

1980-luvulla lukuun ottamatta FBI:n jatkuvaa taistelua Neuvostoliiton vakoilua vastaan, virasto keskitti suuren osan työstään maailmanlaajuiseen huumeiden salakuljettamiseen ja talousrikoksiin. Mutta Skotlannissa vuonna 1988 tapahtunut Pan Am -lennon 103 pommi-isku ja varsinkin vuoden 1993 World Trade Centerin pommitus toivat islamistisen terrorismin yhdeksi viraston kansalliseksi päähuolenaiheeksi. Maan sisällä tapahtuneet iskut, kuten Oklahoma Cityn pommitus ja Unabomberin hyökkäykset nostivat omalta osaltaan terrorismin vastaisen taistelun yhdeksi FBI:n korkeimmista prioriteeteista 1990-luvun puolivälissä.

FBI ja terrorismi

Tuhoisien terrori-iskujen 11. syyskuuta 2001 jälkeen säädetty Patriot Act lisäsi suuresti FBI:n valtuuksia tarkkailla sekä Yhdysvaltain kansalaisia että vierasmaalaisia asukkaita. Johtaja Robert Mueller, joka astui virkaan vain viikkoa ennen 9/11-iskuja ja johti iskuja seuranneita massiivisia tutkimuksia, oli J. Edgar Hooverin jälkeen pitkäaikaisin viraston johtaja ja ainoa, joka toimi virassa 10 vuoden enimmäisajan.

Comments are closed.